Espoon perinneyhdistys Auroran kevätkokouksessa 23.5.2010 kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi Uolevi Itkonen ja kunniajäseniksi Maija Hämeri, Aapo Kirvesniemi, Kari Pohjakallio ja Jorma Vehmaskoski. He ovat kukin omalla panoksellaan merkittävästi vaikuttaneet yhdistyksen toiminnan käynnistämiseen ja toimineet aktiivisesti yhdistyksen ja sen tavoitteiden hyväksi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana.

Kiitospuheessaan Uolevi Itkonen muisteli yhdistyksen toiminnan alkua Tampereelle tehdyn vierailun jälkeen. Hän korosti julkaisujen merkitystä perinteen tallentajina ja toivoi menestyksekkään perinteen jatkuvan myös tulevina vuosina. Lisäksi hän painotti, että yhdistyksen toiminnan tulisi kattaa tasavertaisesti koko Espoo.

Espoon perinneyhdistys Auroran 10-vuotisjuhlaseminaarissa Auroran kappelissa sunnuntaina 23.5.2010 käsiteltiin Träskändan kartanon ja Espoon muiden kulttuuriperintökohteiden historiaa ja tulevaisuutta. Seminaariin osallistui noin 80 henkilöä. Tilaisuuden aluksi Aapo Kirvesniemi esitteli uunituoreen yhdistyksen historiikin, joka jaettiin kaikille osallistujille.

Esko Uotila esitteli espoolaisia kulttuuriperintökohteita ja valtakunnallisia hankkeita kulttuuriperinnön vaalimiseksi. JOY 2010 -kampanjassa pyritään nostamaan kulttuuriympäristön arvostus luonnonympäristön veroiselle tasolle. Euroopan rakennusperintöpäivien teemana on vuonna 2010 Rakennettu maisema. Seminaarin kohteena oleva Träskända yhdistää erinomaisella tavalla kulttuuri- ja ympäristöarvoja. Träskändan kartanopuisto on Espoon ensimmäisiä luonnonsuojelualueita ja kartano sisältyy Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Pirkko Kivimäki ja Mari Nevalainen kertoivat värikkäästi Träskändan kartanon historiasta ja Aurora Karamzinin vaiheista. Kuulimme Auroran salaperäisestä avioliitosta upporikkaan Paul Demidovin kanssa ja nuoren lesken suuresta omaisuudesta, jonka avulla hän hankki omistukseensa Träskändan kartanon ja kehitti siitä seurapiirielämän keskuksen. Kartanolla on ollut keskeinen merkitys Espoon koululaitoksen ja vanhustenhuollon kehittymisessä. Toiveena on, että Träskändan vuosisatojen aikaista arvokasta kulttuuriympäristöä ja yhteiskunnallista merkitystä arvostetaan alueen ja rakennusten kunnostuksesta ja tulevasta käytöstä päätettäessä.

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistuivat Sirpa Hertell (vihreät), Tommi Laakso (kokoomus), Markku Sistonen (SDP) ja Jouni Mykkänen, joka toimii mm. Espoon seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Moderaattorina toimi Martti Hellström. Keskustelun teemoja olivat
  - Millaisen Espoon tulevat sukupolvet kohtaavat?
  - Onko meillä malttia säilyttää historialliset kerrostumamme vai kuorrutammeko maiseman vain oman aikamme tehorakentamisen aikaansaannoksilla?
Paneelin otsikkona oli Träskändan ja Espoon muun rakennusperinnön tulevaisuus – yhteinen kulttuuriympäristömmekö?

Puheenvuoroissaan keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että Träskändan kartanoa ei pidä myydä yksityiseen omistukseen, vaan alue on pidettävä asukkaille avoimena tulevaisuudessakin. Päärakennuksen kohtalo jäi avoimeksi, koska näyttää ilmeiseltä, että kaupungilla ei ole mahdollisuuksia kunnostaa ja ylläpitää rakennusta ilman ulkoista kumppania.

Sirpa Hertell kertoi olleensa tekemisissä Träskändan alueen kanssa jo vuosikymmenien ajan. Tekninen lautakunta teetti vuonna 2008 Träskändan kartanopuiston hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka mukaisesti puistoaluetta nykyisin hoidetaan ja parannetaan. Hertellin tavoitteena on säilyttää Träskända espoolaisten käytössä.

Tommi Laakso, joka on Tilakeskuksen johtokunnan puheenjohtaja, kertoi Espoossa olevan yli 100 kunnostamisen tarpeessa olevaa kaupungin omistamaa rakennusta. Näille ollaan tekemässä kuntoselvityksiä ja käyttösuunnitelmia. Träskändan kartanorakennukselle halutaan löytää kumppani, jonka kanssa sille saadaan uutta käyttöä. Laakso mainitsi esimerkkeinä hotellin, ravintolan, kahvilan ja opastuspisteen mahdollisina toimintoina. Kartanon sisätiloista arvokkainta on sisääntuloaula. Muutoin sisätiloissa ei juuri ole alkuperäisessä kunnossa olevia tiloja, jolloin niiden muuntaminen uuteen käyttöön on helpompaa.

Markku Sistonen oli huolissaan siitä, millainen Espoo säilytetään tuleville polville. Taloudelliset tekijät saavat liikaa painoa päätöksenteossa. Espoon kartanoita on kunnostettu, mutta vain harvat ovat kuntalaisten käytettävissä. Träskändan kartanolle pitäisi löytää sellaista käyttöä, että se on avoinna asukkaille.

Jouni Mykkänen piti tärkeänä kartanon säilyttämistä ja käytön aktivointia, mutta ei ottanut kantaa seurakuntien mahdollisuuksiin osallistua tällaisiin hankkeisiin. Mykkänen toimii eri yhteyksissä aktiivisesti kulttuuriperinnön hyväksi ja pyrkii myötävaikuttamaan myös Träskändan kartanon säilyttämiseen arvonsa mukaisessa käytössä.

Keskustelussa nostettiin esille Auroran kappalaisen Hannu Mäenpään maaliskuinen kirjoitus Länsiväylässä, jossa hän toivoi puiston ja rakennuksen säilyvän asukkaiden käytössä monitoimitilana, jossa voisi olla esim. kirjasto ja kokoontumistiloja partiolle ja yhdistyksille. Sirpa Hertellin mukaan tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii kovasti työtä, tahtoa ja rahaa, mutta on mahdollista. Tommi Laakso korosti kumppaneiden merkitystä tällaisissa hankkeissa. Jouni Mykkänen totesi, että kulttuuriperinnön arvostus on osa yleissivistystä ja Espoossa tällä alueella on vajetta. Markku Sistosen mukaan perinnekohteiden säilyttäminen on osa espoolaisuutta. Hän oli huolissaan siitä, että kumppaneiden myötä tilat voivat sulkeutua asukkailta ja kustannukset nousevat.

Träskändan kartanon korjauskustannusten arvioitiin nousevan tasolle 5 - 10 miljoonaa euroa riippuen talon rakenteiden kunnosta, uuden käyttökohteen tarpeista ja puistoalueilla tehtävien töiden määrästä. Hankkeelle olisi mahdollista hakea opetusministeriön ja Museoviraston tukea. Suojeluvaatimukset on otettava huomioon korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Seminaariyleisö ei juuri lämmennyt kartanon kunnostukselle yritystoiminnan käyttöön. Tilan tarjoaminen perinneyhdistyksen ja muun asukastoiminnan käyttöön sai runsaasti kannatusta.

Espoon perinneyhdistys Auroran 10-vuotishistoriikki valmistui

”Alussa oli Espoo, kynä, kamera ja Jussi.” Näin painokkaasti alkaa Espoon perinneyhdistys Aurora ry:n 10-vuotishistoriikki. Sen kirjoittajat ovat perinneyhdistyksen pitkäaikaiset aktiivit Aapo Kirvesniemi ja Jorma Vehmaskoski. Historiikki julkistetaan perinneyhdistyksen kevätseminaarissa sunnuntaina 23.5. 2010 klo 15:00 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1, Espoo.

Jussi eli valtiot. maist. Juhani Hämeri (1937–2007) oli syntyperäinen Espoon poika, Espoon perinneyhdistys Aurora ry:n perustaja, toimi lähes kahdeksan vuotta yhdistyksen puheenjohtajana.

Espoon perinneyhdistys Aurora perustettiin vuonna 2000. Silloin sovittiin, että ”yhdistyksen tarkoitus on edistää, ylläpitää ja vaalia perinne- ja kotiseututyötä Espoon kaupungin alueella”.

Perinneyhdistys on tähdännyt käytännön hankkeissaan aktiivisesti yhteistyöhön näitä asioita harrastavien tahojen kanssa koko Espoon alueella. Työn tuloksena on syntynyt merkittävä määrä näyttelyjä, tapahtumia ja julkaisuja.

Kun yhdistys siirtyi 10. toimintavuoteensa, hallitus päätti alkuvuodesta 2009 koota kertynyttä aineistoa ja järjestää tähänastiseen toimintaan liittyviä tietoja päämääränä tuottaa myös yhteenveto kuluneesta ajasta. Aapo Kirvesniemi otti tehtäväkseen tekstin kirjoittamisen. Jorma Vehmaskosken osuutena on ollut lähinnä kuva-aineiston kartoitus, perusmuokkaus ja valittujen kuvien sovittaminen tekstiin ja aiheisiin. Hallitus on tukenut tekijöiden työtä antamalla heidän pyynnöstään luonnosvaiheessa palautetta ja auttamalla tuotantoprosessissa.

Yhdistyksessä tehdyn työn, sen tulosten ja syntyneiden yhteistyöverkostojen ansiosta yhdistyksen toiminta on tullut Espoossa tunnetuksi. Yhdistyksen ensimmäisten kymmenen vuoden aikana on luotu hyvä perusta jatkaa toiminnan kehittämistä ja monipuolistamista.